Suomeenlikeenne

                           suomeen rautatieliikenteen 


suomeen rautatieliikentees historia
 Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin jaHämeenlinnan välillä; tästä muodostui myöhemmin Suomen päärata. 1870 valmistui yhteys Pietariin, joka siihen aikaan oli tärkeä yhteys tsaarivaltakunnan pääkaupunkiin. Koska Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, täällä alettiin käyttämään venäläistä raideleveyttä (1 524 mm / 5', Venäjällä nykyisin 1 520 mm).Rataosuutta Helsinki-Hämeenlinna laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle 22. kesäkuuta 1876. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. Vuonna 1878 seurasi yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan ja 1884 myös Oulu oli liitetty Seinäjoelle. 

                                        Junatyypit

juna tyypillä tarkoitetaan junan kurkuunpanotarkoitusta.juna tyyppi riippu sekä käyttetävästä veto-että vaunukalustota.
suurinopeusjuna on henkilöjuna,jonka nopeus ylittää 200km/h
intercity-juna on suurten kaupunkien väliseen nopeaan henkilöliikenteeseen tarkoitettu juna,jonka huippunopeus on tyypilismiin 160-200km/h
pikajuna on kaupunkien valiseen henkilöliikenteeseen tarkoitettu juna ,jonka huippunopeus on tyypilismin 120-160km/h
taajamajuna on lyhyemillä, vähäliikenteillä radoilla kulkevä,joko veturivetoinen kostuva lyhyt henkilöjuna .Taajamajunien nopeus on yleensaa 120km/h
Lahijuna on suurten kaupunkiealueiden ja sitä ympäröivän alueen työmatka ja muuhuun liikenteeseen tarkoitettu juna,jotka kulkevat yleensä sihein vuorovälein.

                         vammaismatkustajat junassa ja asemilla


Vammaismatkustajana voit matkustaa kaukoliikenteessä Peruslipulla, Joustavalla lipulla ja Ennakkolipulla. Varauduthan todistamaan junassa oikeutesi saattajaan,Useimmilla rautatieasemilla on tarjolla vammaismatkustajille erillisiä pysäköintipaikkoja asemarakennuksen läheisyydessä. Asemien pysäköintipaikkojen ja mahdollisten vammaispaikkojen sijainnit on kerrottu kunkin aseman sivulla.

                         kestävä kehitys junaliikenteessä.*



                                           palvelut asemilla ja junissa


Rautatieasemien läheisyydessä on varattu pysäköintitilaa junamatkustajille joko VR:n tai kunnan puolesta. Invamatkustajille on mahdollisuuksien mukaan varattu omia pysäköintipaikkoja,Kansainvälisiä junalippuja voit ostaa Helsingin rautatieaseman kansainvälisestä myynnistä sekä puhelimitse VR Asiakaspalvelusta, mm.
VR on ottanut palveluissaan huomioon eri matkustajaryhmien tarpeet. Jotta matkustaminen sujuisi kaikkien asiakkaiden osalta miellyttävästi, palvelut on kehitetty asiakkaiden toivomusten mukaisesti.

                                 Lipunmynnin eri ostostapaoihin

Aiemmin junamatkan on voinut varata soittamalla VR:n puhelinpalveluun ja lunastaa lipun R-kioskista, asemalta tai automaatista. Jatkossa asiakas voi puhelun aikana samalla maksaa matkansa, jolloin lippu lähetetään sähköpostiin tai matkapuhelimeen.

Junamatkan voi hankkia edelleen myös muilla tavoilla: asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista, junista konduktööriltä, matkatoimistoista sekä varaamalla puhelinpalvelusta ja lunastamalla eri kanavista.Lippu voidaan toimittaa asiakkaalle eri tavoilla, esimerkiksi aseman lipunmyynnistä ostettu lippu voidaan lähettää nyt myös asiakkaan matkapuhelimeen.

                   Suomeen ja Venäjän välinen junaliikenne

                                                            Kolme lähtöä joka päivä

•Pietariin suomalainen Sibelius- ja venäläinen Repin-juna. Pysähtyy myös Viipurissa.

•Moskovaan venäläinen Tolstoi-juna. Pysähtyy myös Viipurissa ja Pietarissa.

•Sibelius lähtee Helsingistä klo 7.42, Repin klo 15.42, Tolstoi klo 17.42

•Pietarista Repin lähtee klo 7.28, Sibelius klo 16.28, Tolstoi lähtee Moskovasta klo 22.50

Kaikilla junilla pääsee Viipuriin/ Viipurista, sekä Tolstoilla lisäksi Moskovaan/Moskovasta

                                              InterRail,junaliput Eurooppan ja VR

InterRail:Interrail-kortteja on kahdenlaisia: kaikissa Interrail-maissa kelpaava Interrail Global Pass ja maakohtainen Interrail One Country Pass. Molempien korttien voimassaoloajoissa on useita eri vaihtoehtoja, ja niitä myydään nuorille ja aikuisille. Myös senioreille on tarjolla oma Global Pass.

junaliput Europpaan:Junalipun Eurooppaan voit ostaa jo Suomesta. Asiat hoituvat mutkattomasti eikä lipun ostoon tarvitse käyttää aikaa matkalla. Suomesta voit ostaa junalippuja ja varata paikkoja melkein mille tahansa asemalle Euroopassa.Myös matka lentokentältä määränpäähän sujuu helposti, kun hankit junalippusi valmiiksi jo ennen matkaa. Myyntivalikoimaan kuuluvat myös niin sanotut nopeat junayhteydet kuten - Thalys ja Ranskan TGV-junat sekä Kanaalin alittavat Eurostarr-tunnelijunat. Tee matkasuunitelmma ja varaa matkasi ajoissa!

VR:on monipuolinen, ympäristöystävällinen ja vastuullisesti toimiva matkustuksen, logistiikan ja infran palveluyritys.
VR ja yhteiystyökumppanitJunamatkalla voit rentoutua nukkuen, leikkien, lukien tai vaikkapa ravintolapalveluista nautiskellen - junamatkustajalla on vapaat kädet! Junalla matkaat mukavasti niin kotimaan tapahtumiin kuin Venäjälle ja muuallekin Eurooppaan. www.vr.fi

                   liikematkustajat junassa

• VR tarjoaa joukkoliikenteen palveluja kaikille matkustajaryhmille työ- ja vapaa-ajan tarpeisiin.
• Palveluja tarjotaan päivittäin noin 300 kaukoliikenteen junassa ja 900 pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junassa. Lisäksi Helsingin ja Pietarin välillä kulkee päivittäin neljä Allegro-junavuoroa molempiin suuntiin.

                      VR ja asiakaspalvelu

kaukoliikenteen neuvonta, varaukset, aikataulut, hinnat, junaliput

Voit  ostaa lippuja myös soittamalla VR Asiakaspalveluun, p. 0600 41 900 (puhelun hinta: 1,99 €/vastattu puhelu + pvm). Ostaessasi lipun puhelimitse sinun tulee antaa asiakasneuvojalle kortin tiedot. Ostamasi liput toimitetaan sinulle sähköpostiin tai mobiilina matkapuhelimeen.

        Suomeen bussiliikenteeseen

Bussiliikenteen historiaSuomessa tiettävästi ensimmäinen yritys linjaliikenteen aloittamiseksi tapahtui vuonna 1827, kun turkulainen teollisuusmies Johan von Julin järjesti diligenssi- eli postivaunuliikenteen Helsingin ja Turun välille. Ilmeisesti vain tavaroita kuljettanut linja ei kannattanut, mutta kymmenen vuotta myöhemmin pietarilainen liikemies William Henry Stuckey aloitti henkilölinjaliikenteen Pietarista Helsinkiin ja edelleen Turkuun. linjakokeilut tehtiin vasta 1800-luvun lopulla.

                                                       Reittiliikenne

Yleisö- ja reittiiliikenteen kohteita on useita. Tuottaa vesiliikennepalveluita mm.Reittiliikenne alkoi vain isoina matkoina kaupungista toiseen, mutta se on kehittynyt tasolle jossa voimme mennä pienempiäkin matkoja kaupungin sisällä.Reittiliikenne tarkoitta periaatteessa sitä että bussi menee tietyn reitin ja pysähtyy matkan varrella jolloin toiset poistuvat ja toiset nousevat kyytiin

                                               Vakiovuoro

On maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy pienemmissä kylissä ja tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä.Vakiovuororeittien pituus vaihtelee 10 kilometristä jopa alle 200 kilometriin. Vakiovuorojen suurimmat käyttäjäryhmät ovat koululaiset ja työmatkalaiset, joten vuorot on ajoitettu näiden ryhmien tarpeiden mukaan. Vakiovuoroilla kuljetetaan myös rahtia. Vakiovuoroja ajetaan joko sille tarkoitetulla matalalattiaisilla WC:ttömillä busseilla tai vanhoilla tilausajoautoilla.

                                                    Pikavuoroja

 ajetaan keskikokoisten ja isojen kaupunkien välillä, ja ne pysähtyvät vain merkityillä pikavuoropysäkeillä.Yhtiöstä riippuen autot ovat melko uusia, ja niiden varusteluun kuuluu yleensä WC. Pikavuoro kuljettaa matkustajien lisäksi rahtia. Pitkillä yhteysväleillä voi kulkea myös erikoispikavuoroja, jotka ajavat nopeammin ja mahdollisimman suoraan päätepisteeseen pysähtymättä pienemmissä kaupungeissa reitin varrella.

                                                    Tilausliikenne*

Tilausliikenne tarkoittaa pääasiassa linja-autolla mutta myös esimerkiksi raitiovaunulla suoritettavaa reittiliikenteen ulkopuolista ajoa, jossa kuljetetaan ennalta sovittua matkustajaryhmää.Tilausajot ovat asiakkaan tilaamia kuljetuksia, joissa aikataulu, reitti, autokalusto ja mahdolliset oheispalvelut ovat asiakkaan tarpeiden mukaan määriteltyjä, eivätkä reittiliikenteen tapaan noudata liikennöitsijän asettamia kriteerejä.

                                          Matkahuolto

 Kehittää linja-automatkustukseen liittyviä palveluja ja tuotteita sekä vastaa niiden saatavuudesta. Matkahuollon merkittävimpiin osa-alueisiin kuuluu aikatauluinformaatiojärjestelmien, matkakortti- ja matkalippujärjestelmien sekä matkustukseen liittyvien maksu- ja tietojärjestelmien kehittäminen.oy matkahuolto ab on 28. tammikuuta 1933 perustettu yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka omistaa Linja-autoliitto osastoineen. Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat matka- ja pakettipalvelut sekä kioskipalvelut.

               suomen bussintoimintaan suuntauneet matkanjärjestäjät

suomen sisällä toimivia matkajärjestäjiä on  jotka käyttävät busseja. Busseilla on hyvä matkat koska niissa voi ajaa moneen eri paikkaan. Bussit ovat hyvä valinta  mielessä että moneen paikkaan pääsee ainoastaan autoilla/busseilla.

ExpressBus on markkinointiyhteenliittymä, johon kuuluu 30 suomalaista pikavuoroja liikennöivää bussiyritystä.

                            Bussien merkitys liikenne verkossa

 Linja-autoreitit täydentävät rautateitä tarjoamalla yhteyksiä paikkakunnille, joille ei pääse junalla. junat ja bussit kilpailivat verisesti ja niiden terminaalit sijaitsivat kaukana toisistaan. Nykyään autoistumisen tuoman matkustajakadon myötä yhteistyötä on ollut pakko lisätä ja hyödyntää kummankin liikennemuodon hyviä puolia. Kaukojunien ja kaukoliikenteen linja-autojen välisiä vaihtoja on helpotettu rakentamalla matkakeskuksia.

                                      Kestävä kehitys bussiliikenteessä:

Älykkäämmät paremmalla logistiikalla ja reittisuunnittelulla, erityiset bussikaistat ja parempi matkustusmukavuus.  Energiansäästö tehokkaammilla autoillaBussiliikenne kehittyy kokoajan palautteen ja teknologian myötä. Linja-autoissa on tärkeätä ihmisten mukavuus, niin he kehittävät kokoajan mukavampia ja luotettavampia linja-autoja. Tärkeää on myös se, että ihmiset pääsevät helposti linja-auton kyydillä ympäri kaupunkia ja saavat helposti lipun bussiin.

                              valtakunnallinen bussi yhtiö: 

Lämminhenkinen yhtiömme palvelee kaikissa matkajärjestelyissä.

Suoritamme jatkuvasti tilausmatkoja kaikkialle Suomeen, Eurooppaan ja Venäjälle.

Laajamittainen bussikalustomme pitää sisällään 15 - 77 paikkaisia turistibusseja. Osa busseista on varustettu pyörätuoliasiakkaat huomioiden.

Ajamme reittiliikennettä Janakkala - Hämeenlinna alueella, koulu ja palveluliikennettä Janakkalassa. Matkahuolto Turenki toimii tiloissamme.

                       Hämeenlinnan paikkallislinja-aouto liikenne

               
Hämeenlinnan seudulliseen joukkuliikenne alueeseen kuuluu myös janakkala ja hattula. Kaupunki ja kunnat järjestävät bussiliikenteen yhteistyössä liikenneharjoittajien kanssa. Heillä käytetään kaupunkiliikenteessä matalalattiaisilla busseilla. Lippuja voi ostaa monessa paikasta ja on  mahdollisuus ostaa kausilippuja.

suomeen lentoliikenne

                     suomenlentoliikenteen historia

Lentoliikenteen historian kuvaa ilmateitse tapahtuvan kuljetustoiminnan kehitystä. Kaupallinen reittiliikenne alkoi ilmalaivoilla1909 ja ilmalaivat säilyvät kantokyvyltään ylivoimaisina 1930-luvulle saakka. Lentokoneita alettiin käyttää ilmakuljetuksiin vuonna 1914. 1930-luvulla käynnistyi laajempi reittiliikennetoiminta. Vuonna 2013 matkustajamäärät ylittivät 3 miljardia ja päivittäin lentokoneessa istuu yli 8 miljoonaa ihmistä noin 100'000 eri lennolla. Lentoliikenteestä on siis tullut valtava toimiala.


                                          Siviili-ilmailu

Yhteistoimintasuunnitelma siviili-ilmailun onnettomuuksien varalta on tarkoitettu hallinnollisen johtamisen tueksi varautumisessa siviili-ilmailun onnettomuuksiin. Suunnitelmassa on kuvattu eri toimijoiden roolit ja keskeiset yhteistoimintamallit siviili-ilmailun onnettomuustilanteissa. Velvoite laatia suunnitelma perustuu siviili-ilmailun onnettomuustutkinta-asetuksen (EU) N:o 996/2010 21 artiklaan.

                                                    Sotilasilmailu

kattaa sotilaallisen lentotoiminnan sodan ja rauhan aikana hävittäjä-, pommittaja-, rynnäkkö-, kuljetus-, tiedustelu-, tulenjohto- jne. lentokoneilla sekä taistelu- ja kuljetushelikoptereilla sekä miehittämättömillä lentokoneilla sekä lentokoulutuksen näihin tehtäviin. Suomessa tämän tehtävän toteuttaa Suomen ilmavoimat.
Useissa suurissa maissa on lisäksi armeijan ja laivaston ilma-ase. Muut ohjukset kuin ilma-aluksista laukaistavat eivät kuulu sotilasilmailuun vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa pääosa mannertenvälisistä ohjuksista on Yhdysvaltain ilmavoimien alaisuudessa

                                              liikenneilmailu

Lennonjohto tai -hallinta kohdistuu kaikkeen lentoliikenteeseen valvotussa ilmatilassa. Sen vaatimuksia ajaa eniten reittilentoliikenne. Valvottua ilmatilaa ovat muun muassa lentokenttien lähialueet ja lentoväylät. Ilmailulain mukaiset säännöt pätevät myös valvomattomassa ilmatilassa.
Lennonjohto näkyy ulkopuoliselle parhaiten lennonjohtotornissa ja lentokoneiden nousussa ja laskussa. Lennonjohdon infrastruktuuria ovat lennonjohdolla varustetut lentokentät ja lentopaikat ilman lennonjohtoa, VOR, DME, GPS jne. navigaatiojärjestelmät, VHF-radiopuhelinliikenteen linkkiasemat. Se vaikuttaa myös visuaalisen lentämisen säärajoihin


                                                reittiliikenneen

matkustaja lentää aikatauluun mukaisella lennolla.Reittiliikennettä palvelevia lentoasemia kehitetään verkostona niin, että liikenteen käytettävissä on alueellisesti kattava, liikenteellisiä tarpeita vastaava ja laadukas perusinfrastruktuuri

                                             Tilausliikenne

matkustaja lentaa tilauslennolla.
                                         
                                                         sukkulaliikenne

Säännölistä matkustusta paikasta toiseen esim. työmatkat. Lentokoneilla tätä voidaan tehdä jos on työ toisessa kaupungissa.

                                         Taksiliikenne

Kun taksit vievät toisia lentokentälle pois tai kun jättää auton parkkiin voi saada kyydin lentokentälle ja takaisin parkkipaikalle ja myös voi soittaa taksille ihan milloin vaan tarvitsit sitä.

                                    Yleisilmailu

Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. Experimental-lentokoneet ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun. Yleisilmailulentokoneista tyypillisin lienee Cessna 172.
Yleisilmailu ei ole aina ei-kaupallista. Suurin osa yleisilmailusta koostuu harrastuslentämisestä, mutta osa kattaa myös kaupallisia toimintoja.

                                       Finavia


Finavia Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö eli valtionyhtiö, joka ylläpitää ja kehittää omistamaansa 24 lentoasemaa sekä Suomen lennonvarmistusjärjestelmää.Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.
Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, muut alan toimijat sekä lentomatkustajat. Liiketoiminta-alueet ovat Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentoasemaverkosto, Lennonvarmistus sekä Matkustajapalvelut.Yhtiöllä on lisäksi kolme liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä: Lentoasemakiinteistöt Oyj, Airpro Oy ja RTG Ground Handling Oy.Finavia omistaa myös Avia Collegen, joka järjestää ainoana oppilaitoksena Suomessa lennonjohdon perustutkintoon johtavaa koulutusta.


                                      lentoliikenne ja kestävä kehitys
      
 Lentoliikennettä yritetään kokoajan parantaa asiakkaille ja luonnolle. Ihmiset tutkivat biopolttoaineita lentokoneille ja muutenkin yrittävät parantaa lentokoneiden turvallisuutta etsämässa ne kaikii jotka voi olla varallista lisäämmällä lukittuja ovia vahteja ja kameroita ja mukavuutta kokoajan. Heitä myös kiinnostaa se että lennoille pääse helposti ja mukavasti.

                                  suomen lentokentät


Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen suurimpia matkailukohteita, konsepti- ja bränditavarataloja. Alue on maamme kansainvälisin matkailualue ja Gateaway -risteysasema. Se on myös merkittävä etappi stadiin ja Suomeen.


                                       helikopterilentotoiminta suomessa

Helikopterilentotoiminta on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä toimintaa, joten yhteiskunnan osallistuminen myös ammattihelikopterilentäjien peruskoulutuksesta syntyviin kustannuksiin on perusteltua. Mitä tulee erityisesti lääkäri- ja pelastushelikopterilentäjien lisäkoulutukseen, on se välttämätöntä ihmishenkien säästämiseksi suuressa ja osittain hyvinkin harvaan asutussa maassa. Tämän välttämättömän toiminnan turvaamiseksi on sovittava koulutuksesta aiheutuvien kustannusten jakautumisesta yritysten ja valtion kesken.


                                        suomalainen lento yhtiö

Blue1 lentää reittilentoja pääasiassa Helsinki-Vantaan ja Tukholman Arlandan lentoasemilta. Yhtiö on lentänyt myös vaihteleviin sesonkikohteisiin, kesällä etenkin Välimeren seudun maihin ja talvella Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin.

Blue1

                       suomen laivaliikenne

                Suomenlaivaliikenteen historia

Ensimmäinen höyryalus jaka matkasi Merenkurkun yli oli ruotsalainen höyrylaiva Norrland, joka vuonna 1837 ja seuraavina vuosina teki muutamia matkoja Uumajan ja Vaasan välillä. Norrlandia seurasivat muut laivat jotka enemmän tai vähemmän säännöllisesti teki matkoja molemmin puoli Merenkurkkua olevien kaupunkien välillä.
Vuonna 1947 pieni höyrylaiva, Pörtö, aloitti liikenteen Vaasan ja Uumajan välillä. Laivan osti uusi Varustamo Oy Vaasa-Uumaja joka jatkoi liikennettä mutta muutti laivan nimeksi Turisten. Turisteniä seurasivat pari muuta pientä höytrylaivaa Korsholm ja Korsholm II. Samanaikaisesti oli muitakin yhtiöitä, jotka liikenöivät Merenkurkussa: Wasa Line Wasa laivalla ja Svea-yhtiö joka mm. Ragne aluksella kulki Tukholmasta ja Sundsvallista Vaasaan. Liikenne lisääntyi ja vuonna 1958 ensimmäinen autoja kuljettava alus tuli Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen

                                   Sisävesiliikenne

Suomen järvet ja meren saaristo muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden,

joka antaa hyvät edellytykset sisävesiliikenteen harjoittamiselle. Siis
periaatteessa.
Laivat olivat sisävesien ja rannikon saaristoissa asuville
useimmiten ainoa mahdollisuus saada tilojen tuotteet markkinoille ja tuoda
tarpeelliset elintarvike- ja muut hyödykkeet saariston asukaille.
                            
                    Tärkeimät sisävesireitit

Sisävesireitit jaetaan kolmeen luokkaan:
1) tavaraliikennemitoitus:Tavaraliikennemitoituksella tavaraliikenne Keski-Suomen, Savon ja Karjalan alueelta syötetään Kymijoen-Mäntyharjun kanavan kautta Kotkaan. Pirkanmaalta ja Hämeestä Kokemäenjoen kanavan kautta Poriin.
2) turistiliikennemitoitus:Turistiliikennemitoituksella Kokemäenjoen vesistö yhdistetään Hauhonreitin yläjuoksulta Vesijaon kautta Päijänteeseen Kymijoen vesistöön. Lisäksi Kokemäenjoen järvialtaita yhdistetään toisiinsa: mm. Näsijärvi-Kuorevesi, Kuorevesi-Keurusselkä, Näsijärvi-Vesijärvi, Vesijärvi-Längelmävesi sekä Hauhonselkä-Vanajavesi.
Kymijoen vesistössä Tarhavesi-Puulavesi sekä ns. Savonkanava Suonenjoki-Leppävirta.
Oulunjoen vesistössä Oulujoki Oulujärveen sekä Oulujärvestä Kajaanista Nuasjärveen.
3) venematkailumitoitus:- eri vesistöalueilla on runsaasti paikkoja, joissa suht pienellä kanavatyöllä voitaisiin liittää kaupunkeja, kirkonkyliä ja pikkutaajamia veneilyväylästöön. Muutamat kanavat voitaisiin tehdä ilman sulkuja.
- Esimerkkejä muutamista mahdollisista venekanavista: Näsijärvi-Kyrösjärvi, Puulavesi-Suontee-Jääsjärvi ja Puulavesi-Kyyvesi. Kohteita löytyy myös Keski-Suomesta.

                                              Suomen hopealinja oy

Suomen Hopealinja Oy on Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on käytössään 8 sisävesilaivaa ja laivat kuljettavat n. 85 500 matkustajaa vuosittain. Varustamon alukset risteilevät Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välisellä vesialueella sekä Keuruun ja Mäntän alueella.Alukset risteilevät reittiliikenteessä Tampere - Hämeenlinna välillä lähes päivittäin koko kesäkauden. Lisäksi ne tekevät tilausristeilyjä ja erilaisia teemaristeilyjä. Talviaikaan tehdään pelastautumispukuristeilyjä jos jäätilanne sallii. Purjehduskausi alkaa huhtikuussa ja kestää joulukuuhun saakka. Keuruulla risteilevä siipirataslaiva Elias Lönnrotin risteilyt touko-syyskuussa.

                                   Meriliikenne 

Suomen meriliikenne on osa globaalia ja erityisesti pohjoisen Itämeren meriliikennettä ja talouden toimintaympäristöä. Siksi merenkulun tulevaisuutta tulee tarkastella Suomea laajemmasta näkökulmasta – ulkoa sisäänpäin, toimintaympäristön ja markkinoiden kokonaiskuva hahmottaen. Huomiota on kiinnitettävä myös niihin tekijöihin, joihin ei voida vaikuttaa yksin Suomen toimilla. Skenaarioiden avulla tuleviin muutoksiin on mahdollista varautua jo ennakolta. Suomen meriliikenteen toimintaympäristön kehittymisen kannalta keskeisiä tekijöitä, niiden vaihtoehtoisia tulevaisuuden tiloja ja laadittu näitä yhdisteleviä loogisia tulevaisuuskuvia ja skenaarioita merenkulun tulevaisuudesta.  

                                         Risteilyliikenne


Risteily on lyhytloma parhaimmillaan! Löydä laivalta kaiken, mitä rentouttavaan lomaan tarvitse, makunautintoja ravintoloissa, viihdettä ja elämyksiä niin lapsille kuin aikuisille, rentoa yhdessäoloa sekä edullisia ostoksia höystettynä silmiähivelevän kauniilla merimaisemilla.Risteilylaivat kulkevat usein samaa reittiä säännöllisillä aikatauluilla, toisin kuin muut laivat joiden reitit vaihtelevat.

                           Matkustaja laivaliikenne

Liikennöinti hoidetaan ensisijaisesti matkustajien mukavuutta ajatellen. Turvallisuusaspekti on aina tärkein, Kun merellä on kova aallokko, niin laivat joutuvat mahdollisesti ajamaan hitaammin. Näin pyritään vähentämään muun muassa laivan keinumista sekä aallokon aiheuttamia muita mahdollisia vahinkoja,Tiedon saamiseksi kannattaa seurata sääennusteita ja varustamoiden nettisivuja. Matkustajiin otetaan yhteyttä muuttuvien aikataulujen osalta, jos se on ajallisesti mahdollista.

                                Rathiliikenne

Laivaliikenteen yksikköpäästöjen määrittämisessä on pyritty esittämään mahdollisimman totuudenmukainen tilanne Suomen merenkulun käytännöstä. Tämä tarkoittaa sekä kulutuksen ja päästöjen että myös keskimääräisten lastien ja matkustajamäärien huomioimista. Tonnikilometrien käyttö määritysperusteena on usein hankala ja osin harhaanjohtava, mutta muutakaan yhtä kätevää määritysmenetelmää ei ole käytettävissä. Erityistapauksissa kaistametrit tai kuutiot olisivat sopivammat, mutta enimmäkseen ne aiheuttavat sekaannusta. Tärkeintä on ymmärtää sekä lukujen määritysperusteet että niiden käyttörajoitukset.

                        
                            Suomen merisatamat

HaminaKotka, Helsinki ,Rauma ,Hanko ,Oulu, Pori ,Turku, Kokkola, Naantali, Kemi. Suurimmat yleissatamat yhteensä Suomi  HaminaKotkan ,markkinaosuus suurimmista yleissatamista HaminaKotkan, markkinaosuus koko Suomen merisatamien markkinoista.

              Laivaliikenne ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys tarkoittaa merenkulussa kuljetusten jatkuvuutta niin, että kuljetusten mukanaan tuomat ympäristölliset haittatekijät saadaan minimoitua. Mitä puhtaammin kuljetustapahtuma suoritetaan, sitä parempi tilanne on ekologisen ympäristön säilyvyyden, ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Merikuljetuksissa korostuvat ihmishengen ja aluksen turvallisuus sekä meriympäristön suojelu. Merenkulussa työntekijöiden sosiaaliset taidot ja eri kulttuureiden huomioiminen ovat tärkeässä asemassa laivayhteisön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi.

                Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit 

Helsinki–Tukholma,Helsinki–Tallinna,Turku–Tukholma,

          suomalaiset laivayhtiöt

 laivat ja laivayhtiöt keskittyen kunkin eriyispiirteisiin. Kuten arvata saattaa, laivoissa on merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat siihen, minkä kanssa on luontevaa tehdä risteily, minkä kanssa ostosmatka ja minkä kanssa vain siirtyä nopeasti Suomesta ulkomaihiin. 

Helsinki - Travemünde

Modernit, viihtyisät Star-alukset vievät sinut laivamatkalle Helsingistä Travemündeen ympäri vuoden. Reitillä kulkee kolme identtistä laivaa: Finnstar, Finnmaid ja Finnlady.Rentouttavan merimatkan kesto on 28 tuntia ja reitin pituus on 611 merimailia (1 132 km).Travemünden parasta antia on sen rantakatuja reunustavat pikkuputiikit ja idylliset kahvilat. Suosittu lomakohde tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea upeasta rannastaan. Travemünde sijaitsee vain vartin ajomatkan päässä Unesco-kaupunki Lyypekistä.

Suomen valtatiet ja niiden historia

• 1 Helsinki – Palojärvi – Lohja – Salo – Turku:Helsingin ja Turun välillä on kulkenut maantie jo 1300-luvun puolivälistä, jolloin Turusta Viipurin johtava Suuri rantatie muodostui.Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingin ja Turun välinen valtatie nimettiin valtatieksi 1. 
• 2 Palojärvi – Nummela – Karkkila – Forssa – Huittinen – Pori – Mäntyluoto:Helsingin ja Porin välinen reitti sai numeron 2 vuoden 1938 tienumeroinnissa. Tuolloin reitti kulki aluksi valtatien 1 yhteydessä Nummen Saukkolaan, josta edelleen nykyisten teiden 1253, 125 ja 280 kautta Somerolle.
• 3 Helsinki – Hyvinkää – Riihimäki – Hämeenlinna – Tampere – Parkano – Jalasjärvi – Kurikka – Laihia – Vaasa:Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan.
• Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Heinola – Jyväskylä – Oulu – Kemi – Keminmaa – Rovaniemi – Sodankylä – Ivalo – Inari – Utsjoki:Valtatie 4 syntyi vuonna 1938 suomen ensimmäinen tienumerointijärjestelmä tultua käyttöön. Alun perin tie kulki Helsingistä hyvinkään padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kauttapetsamon.sotien jälkeen Petsamon jäätyä luovutetulle alueelle tien pohjoisosa linjattiin uudelleen Ivalosta kaamasen kautta karigasniemelle.
• 5 Heinola – Mikkeli – Varkaus – Kuopio – Iisalmi – Kajaani – Kuusamo – Kemijärvi – Sodankylä:Vuoden 1938 numerointijärjestelmässä viitostie kulki Helsingistä Kemijärvelle. Helsingistä linjaus kulki nelostien kanssa Tuusulan Hyrylään, josta se erkani reitilleenJärvenpään kautta Mäntsälään ja edelleen Lahteen.
• 6 Koskenkylä – Kouvola – Luumäki – Lappeenranta – Imatra – Parikkala – Joensuu – Kajaani:Vuoden 1938 numerointijärjestelmässä kuutostie kulki Helsingistä Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Sortavalaan. Sortavalasta Joensuun kautta Kajaaniin kulki valtatie 18.
• 7 Helsinki – Porvoo – Kotka – Hamina – Vaalimaa:
  Valtatie 7 kulkee vanhan Kuninkaantien suuntaisesti Helsingistä itään päin rannikkoa pitkin. 1930-luvulle asti reitti Helsingistä Porvooseen kulki Malmin, Hakkilan, Sipoonja Hinthaaran kautta. 
• 8 Turku – Rauma – Pori – Vaasa – Uusikaarlepyy – Kokkola – Kalajoki – Raahe – Liminka (– Oulu):Turun ja Oulun välinen reitti määriteltiin valtatie 8:ksi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä, ja tien linjaus on ollut jokseenkin muuttumaton siitä asti. Tie on rakennettu uudelleen koko matkalta vähintään kertaalleen.
• 9 Turku – Loimaa – Tampere – Jämsä – Jyväskylä – Kuopio – Outokumpu – Joensuu – Niirala:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä tieksi 9 numeroitiin Turusta Huittisten, Tampereen ja Jämsän kautta Jyväskylään kulkenut reitti. Tien reitti on merkittävästi muuttunut näistä ajoista. 
• 10 Turku – Forssa – Hämeenlinna – Tuulos:Turun ja Hämeenlinnan välillä on kulkenut Hämeen Härkätieksi kutsuttu tie jo keskiajalla. Vuoden 1938numerointijärjestelmässä tie ja sen jatke Tuulokseen saivat numerokseen 10. Härkätie on vieläkin suurimmalta osaltaan ajoneuvoliikenteen käytössä.
• 11 Nokia – Pori:Tie sai numeronsa vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Tie oli tuolloin varsin kiemurteleva: Tampereelta tie kulki yhdessä valtatien 9kanssa Nokian keskustaan, josta edelleen Nokian Siuron kautta Suoniemen (entinen kunta, liitetty Nokiaan) Salmin kylään.
• 12 Rauma – Huittinen – Nokia – Tampere – Lahti – Kouvola:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Tampereen ja Kouvolan välinen reitti sai numeron 12. Tämä osuus kulki suunnilleen nykyisin linjauksen mukaisesti.
• 13 Nuijamaa – Lappeenranta – Mikkeli – Jyväskylä – Kyyjärvi – Kokkola:Tie 13 oli vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä yksi Viipurista lähteneistä säteittäisistä valtateistä. Sodan jälkeistenalueluovutusten seurauksena tie katkaistiin päättymään Lappeenrantaan.
  14 Juva – Savonlinna – Punkaharju – Parikkala:Tie Juvalta Savonlinnan kautta Viipuriin sai numeron 14 vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Sodan jälkeisissä alueluovutuksissa suuri osa tiestä jäi luovutetulle alueelle.
• 15 Kotka – Kouvola – Mikkeli:Tie Viipurista Leningradin suuntaan Rajajoelle sai numeron 15 vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Sodan jälkeisissä alueluovutuksissa tie kokonaisuudessaan jäiluovutetulle alueelle ja numero poistui käytöstä. 
• 16 Ylistaro – Lapua – Kyyjärvi:Vaasan ja Kyyjärven välinen tie sai numeron 16 vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Tie on uudelleenrakennettu 1960-luvulla lähelle alkuperäistä reittiään. Poikkeus tästä on Vaasan ja Vähänkyrön Tervajoen väli, joka kulki Vähänkyrön kirkonkylän kautta alemmaksi Kyrönjokivartta nykyisen seututien 717 reittiä.
• 18 Jyväskylä – Petäjävesi – Ähtäri – Alavus – Seinäjoki – Ylistaro – Laihia – Vaasa:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä valtatie18oli Sortavalasta Joensuun kautta Kajaaniin kulkenut tie. Jatkosodan jälkeistenalueluovutusten jälkeen tie katkesi uudelle rajalle. Sodan jälkeen tehtyjen teiden uudelleenlinjausten jälkeen valtatie 18 siirtyi alkamaan Joensuusta.
• 19 Jalasjärvi – Seinäjoki – Lapua – Kauhava – Uusikaarlepyy:Vuoteen 1996 saakka valtatie 19 oli Iisalmen ja Pulkkilan välinen tie. Nykyinen valtatie 19 oli Jalasjärven ja Seinäjoen välillä osa kantatietä 64 ja Seinäjoen ja Uudenkaarlepyyn välillä kantatietä 67. 20Oulu – Pudasjärvi – Taivalkoski – Kuusamo:Valtatie 20 sijaitsi jokseenkin nykyisellä paikallaan jo vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä. Merkittävin ero nykyiseen on, että tuolloin tie kulki Taivalkosken kirkonkylän pohjoispuolitse nykyisten teiden 8610, 863 ja 8631 kautta. Nykyinen tie on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla.. Aiemmin valtatie 20 päättyi Tulliväylän risteykseen.
• 21 Tornio – Pello – Kolari – Muonio – Kilpisjärvi:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä valtatie 21 oli Kemin maalaiskunnan (nyk. Keminmaan) Laurilasta Tornion kautta Muonioon kulkenut tie. Myöhemmin tietä on jatkettu Kilpisjärvelle saakka, ja se oli pisimmillään 475 kilometriä pitkä. Vuodesta 1965 alkaen Tornion ja Kilpisjärven välinen osuus oli osa eurooppatietä E78 ja Keminmaan ja Tornion välinen osuus osa E4:ää
• 22 Oulu – Utajärvi – Kontiomäki – Kajaani:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Oulun ja Kajaanin välinen tie oli kantatie 77. Tie kulki tuolloin pääosin Oulujoen eteläpuolta. 1950-luvulla kantatie 77 siirrettiin kulkemaan Oulujoen pohjoispuolta. 
• 23 Pori – Kankaanpää – Parkano – Virrat – Keuruu – Jyväskylä – Pieksämäki – Varkaus – Joensuu:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä nykyisestä valtatiestä 23 Noormarkun ja Parkanon välinen osuus oli kantatie 65 sekä Varkauden ja Joensuun välinen osuus kantatie 70. Suurimmalta osalta nykyisen valtatien reittiä tie kuitenkin puuttui kokonaan. 
• 24 Lahti – Padasjoki – Jämsä:Lahden ja Jämsän välinen tie on rakennettu pääosin 1950-luvulla, ja se oli ennen osa valtatietä 4. Samaan aikanaan rakennettiin Päijänteen itäpuolen kantatie, jonka numero oli 59. Alun pitäen reittien pituusero oli viisi kilometriä länsireitin ollessa pitempi, mutta Lahden ohikulkutien rakentaminen kaupungin itäpuolelle kasvatti eroa muutaman kilometrin verran.

• 25 Hanko – Lohja – Hyvinkää – Mäntsälä:Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Helsingistä Tammisaaren kautta Hankoon kulkenut tie numeroitiin kantatieksi 51 jaLohjan maalaiskunnan Nummenkylästä Lohjan kautta Tammisaareen kulkenut tie kantatieksi 53.  Hamina – Luumäki:Haminan ja Taavetin välinen tie on rakennettu 1950-luvulla korvaamaan luovutetuille alueille jääneitä tieyhteyksiä. Samoihin aikoihin siitä tuli kantatie 61. Valtatieksi tie muutettiin vuoden 1996 tienumerouudistuksessa.
• 27 Kalajoki – Ylivieska – Nivala – Haapajärvi – Pyhäjärvi – Kiuruvesi – Iisalmi:Kalajoen ja Iisalmen välinen tie on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Vuonna 1971 se numeroitiin kantatieksi 87, jota myöhemmin jatkettiin Nurmekseen saakka. 
• 28 Kokkola – Nivala – Kärsämäki – Pyhäntä – Mainua (– Kajaani):Kokkolan ja Kajaanin välinen tie on rakennettu pääosin 1960-luvulla suurelta osin asumattomien ja tiettömien seutujen halki. Vuonna 1971 siitä tuli kantatie 85 ja vuoden 1996 tienumerouudistuksessa valtatie 28.
• 29 Keminmaa – Tornio:Tienumero 29 otettiin käyttöön moottoritieosuuden valmistuessa vuonna 2001. Tätä ennen Tornion ja Keminmaan välinen osuus oli osa valtatietä 21.Vuosina 2007–2008 Tornion ja Haaparannan kaupunkien yhteisen ydinkeskustan rakentamiseen liittyen valtatietä 29 siirrettiin valtakunnanrajan kohdalla.                                                 

suomen kartta tiemerkit

               Matkaturvallisuus

                              Matkavakutuus
Matkavakuutus auttaa matkailijaa varautumaan odottamattomiin tilanteisiin ja pelastaa vahingon sattuessa.matkavakuutus korvaa Sairastuminen tai tapaturma ulkomaan matkalla,Sairastuminen tai tapaturma kotimaan matkalla,Matkan peruuntuminen,Matkan keskeytyminen tai matkalta myöhästyminen,24 h hätäpäivystys ja kuljetus hoitoon tarvittaessa,Mukanasi matkustavat alle 20-vuotiaat lapset,Matkatavaroiden rikkoontuminen, varkaus tai myöhästyminen,Matkaoikeusturva,
Matkavastuu.

                      Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saat sairaanhoitoa, jos sairastut äkillisesti tai joudut tapaturmaan. Pääset hoitoon myös, jos pitkäaikaissairautesi vaatii sitä. Kortilla saat myös raskauteen tai synnytykseen tarvitsemaasi hoitoa.Kortilla sinun tulisi EU-lainsäädännön mukaan saada sairaanhoitoa samalla hinnalla ja samalla tavalla kuin maassa tai matkakohteessasi asuvien henkilöiden. Nimensä mukaisesti kortti käy EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Eurooppalainen sairaanhoitokortti kelpaa julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa.

                           Autojen turvallisuusasiat

liikenneturvallisuusohjelma mainitaan myös useita tulevaisuuden järjestelmiä, jotka säätelevät nopeutta ja kaistallapysymistä, varoittavat kuljettajan väsymyksestä, auttavat näkemään pimeässä, estävät ajamasta alkoholin vaikutuksen alaisena, auttavat suunnistuksessa ja nopeuttavat avunpyynnön tekemistä hätätilanteessa.Aina ei kuitenkaan pelkkä tekninen toteutus ole esteenä järjestelmien käyttöönotolle.

                               Lentokoneiden turvallisuusasiat;ennen lentoa,lennolla ja lennon jälkeen

Matkustajalentokoneet ovat tilastoilla mitaten turvallisin tapa matkustaa. Lento-onnettomuudet saavat paljon huomiota, mutta tosiasiassa onnettomuuksissa kuolee vuotta kohden noin 1000 ihmistä, kun tieliikenteessä luku on yli puoli miljoonaa. Miljoonaa lentoa kohden onnettomuuksia tapahtuu noin kaksi. Useimmat lento-onnettomuuksista tapahtuvat inhimillisen virheen vuoksi ja siksi teknisiä apukeinoja kehitellään jatkuvasti lisää. Koneen henkilökunta on koulutettu huolehtimaan matkustajien turvallisuudesta. Turvallisuusdemonstraatio lennolla (tai yksinkertaisesti turvallisuusvideo) on yksityiskohtainen selostus lentokoneen turvallisuusominaisuuksista. Se esitetään yleensä ennen lentoonlähtöä.

Nykyään viihdejärjestelmien yleistyttyä turvallisuusdemonstraatio esitetään näyttöruuduilla. Jos koneessa ei ole sellaisia, matkustamohenkilökunta esittää demonstraation matkustamossa: yksi matkustamohenkilökunnan jäsen kuuluttaa asiat, ja loput seisovat keskellä käytävää näyttämässä ne. Joillakin yhtiöillälentoemäntä tai stuertti on esittämässä demonstraation käytävällä videon aikana. Videot kestävät kahdesta kuuteen minuuttiin ja ne esitetään useimmiten paikallisella kielellä, tekstityksillä ja toisinaan myös viittomakielellä.

ICAO vaatii turvallisuusdemonstraatiot jokaisella liikennelennolla näytettäviksi.

Turvallisuusdemonstraatio esittää tavallisesti nämä asiat vaihtelevassa järjestyksessä:

• muistutus lukea istuimen taskussa oleva turvallisuuskortti
• turvavyön käyttö

• vaatimus, että matkustajat noudattavat matkustamohenkilökunnalta saatuja ohjeita
• hätäuloskäyntien, hätäliukumäkien ja hätävalojen paikka sekä niiden käyttö
• happinaamarin käyttö
• pelastusliivin paikka ja sen käyttö
• pakkolaskuasento (ei vaatimuksena Yhdysvalloissa)
• muistutus, ettei lentokoneessa tai WC:ssä saa tupakoida
• valmistelut ennen lentoonlähtöä ja laskua
  • käsimatkatavaran säilyttäminen edessä olevan istuimen alla tai matkatavarahyllyillä
  • selkänojan palauttaminen pystyasentoon ja pöydän lukitseminen yläasentoon
  • elektronisten laitteiden sammuttaminen lentoonlähdön ja laskun ajaksi (mm. kannettavat tietokoneet) tai koko lennon ajaksi (matkapuhelimet).

Jos oikea hätätilanne sattuu, matkustamohenkilökunta kertaa turvallisuusohjeet.

Matkustajien on saavuttava lähtöportille ennen lähtöselvityksen yhteydessä annettua koneeseen nousuaikaa. Lentoyhtiöllä on oikeus peruuttaa matkustajan varaus ja kyseiselle matkustajalle varattu istuinpaikka,

                               
                                laivaturvallisuus
                                     
Laivan turvavarustus tarkista päivittäin. Merenkulkuviranomaiset katsastavat laivan ja tarkastavat turvarutiinit vähintään kerran vuodessa. Ennen jokaista satamasta lähtöä laivan päällystö käy läpi tarkistuslistan varmistaakseen, että laiva on merikelpoinen. Muun muassa  piti tarkista, että kaikki luukut, portit ja rampit on kunnollisesti suljettu ja että kaikki navigointilaitteet toimivat. Matkan aikana turvallisuutta valvotaan teknisten laitteiden ja vahtien säännöllisten tarkistuskierrosten avulla.Tulipalon nopeaa paikallistamista varten on hyteissä, käytävillä, ravintoloissa, keittiössä ja autokansilla paloilmaisimet, jotka on kytketty jatkuvan tarkkailun alaisiin valvontapaneeleihin. Turvallisuuta huolehditaan taukoamatta. Turvallisuuden varmistamiseksi täydetä teknistä valvontaa ns. kaksoiskontrollilla. Koulutetut vahdit kiertävät laivalla säännöllisesti tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa. 

                                        vesivälylien kunnossapito

Perusväylänpitoon kuuluu jokapäiväistä liikennöitävyyttä, turvallisuutta sekä teknistä tasoa ylläpitävät toiminnot. Näitä ovat väylien hoito, väylien kunnossapitoruoppaukset, turvalaitteiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä kanavien käyttö. Väylänpidon lähtökohtana on turvallinen ja logistisia tarpeita vastaava väyläverkosto.Väylänhoitajat saavat kaikki poijut ja viitat paikoilleen yleensä kahden viikon kuluessa jäiden lähdöstä kyseisellä alueella. Talvella liikkuvan jään alueella kelluvat turvalaitteet saattavat jäädä jään alle.Turvalaitteiden määrä on jatkuvasti kasvanut väylien turvallisuusvaatimusten myötä. Myös karttaan merkityn väyläalueen ääriviivoja merkitään yhä enemmän poijuin ja viitoin.

                             Metrojen,raitiovaunujen,junien ja bussien turvallisuusasiat

Metromatkustajien turvallisuusohjeet sijaitsevat metrovaunuissa ovien yläpuolella ja metroasemilla laituri- ja lippuhallitasoilla. Ohjeet opastavat hätäpuhelimien ja hätäpysäyttimien käytössä sekä sisältävät liikennelaitoksen hätäkeskuksen puhelinnumeron.Laitureilla on hätäpysäytyskahvoja, joilla voidaan estää lähestyvän junan tulo asemalle tai lähtevän junan poistuminen asemalta. Pysäytintä käytetään esimerkiksi radalle pudonneen, sinne luvatta menneen tai junan ovien väliin loukkuun jääneen henkilön tai eläimen pelastamiseksi. Junien matkustamon hätäjarrukahvat sijaitsevat ovien vieressä tai vaunujen päädyissä. Junissa ja laituritasoilla on lisäksi hätäpuhelimia.

liikenteen turvallisuus, turvallisuus raitiovaunut, juna ja raitiovaunu risteykset mainitaan olevan ala ansaitsee erityistä huomiota. Vammat vähentäviä toimenpiteitä ajoneuvojen suunnittelun ja liikenteen ala, erityisesti lähellä raitiovaunupysäkin, saattaa vähentää aiheuttamien vammojen raitiovaunut. Tasoylikäytävissä tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasoylikäytävillä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.Sen voi ainakin sanoa jo nyt että vaarallisen ylimielistä ja leveäperäistä suhtautumista turvallisuuteen ja suunnitteluun.

Linja-autojen turvallisuudessa matkustajia kummastuttaa monia etenkin se, että osa busseista ajaa reittejään ilman turvavöitä. Useimmiten turvallisuuskysymykset nousevat esille liukkailla talvikeleillä, joskus muulloinkin.bussi turvallisesti edestakaisin koulun ovelle. Se on noin saada bussipysäkille ja kotiin. Se on noin opiskelija käyttäytyminen bussimatkan. Se on noin ymmärrystä, mitä tehdä hätätilanteessa. Lyhyesti sanottuna, se on kyse siitä, että opiskelijat ovat valmiita kaikki mikä tapahtuu välillä jättäen oven ja palaavat kotiin turvallisesti.

                                                   Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on turvaamassa jokapäiväistä liikkumistasi. Trafi toimii usein taustalla niin, että et välttämättä huomaa saavasi palvelua Trafista. Trafi pitää mm. huolen, että saamasi opetus autokoulussa on laadukasta ja että kuljettamasi ajoneuvo täyttää turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Trafin asiantuntijat ovat mukana valmistelemassa sekä EU- että kansallisen tason säädöksiä.Trafi pitää huolen, että ajoneuvoliikennerekisteriin pääsee vain tekniset vaatimukset täyttävä ajoneuvo. Myöhemmin olet itse vastuussa ajoneuvosi kunnosta, mutta Trafin ohjeistama ja valvoma katsastustoimipaikka auttaa sinua siinä. Tiettyihin tehtäviin myös autokorjaamoiden pitää hakea lupaa Trafista tai ainakin ilmoittaa toiminnastaan.